Team Powergripin marinoituneet parikymppiset

Kysyimme Team Powergripin kapteenilta, Janne “Hirsi” Hirsimäeltä kommentteja tiimin pelaajista, heidän luonteenpiirteistään ja miksi juuri nämä pelaajat ovat ominaisuuksiensa puolesta lajin huipulla ja edustavia tiimipelaajia?

Huippu-urheilijan fyysinen suorituskyky on huipussaan parikymppisenä. Harvoissa lajeissa koko maailman kärki koostuu teini-ikäisistä. Tietyissä tarkkuutta ja henkisiä ominaisuuksia korostavassa lajeissa kuntohuippu voi osua yli kolmenkymmenen ikävuoden tienoolle, ja jopa nelikymppiset voivat vilahdella kärjessä.

Frisbeegolf huipputasolla vaatii pelaajalta kiinnostavan yhdistelmän. Nopea voima ja liikkuvuus ovat luontaisesti huipussaan suurinpiirtein 26 ikävuoden tienoolla. Jos heittoliike on opittu jo lapsena ja sitä tukevat fyysiset ominaisuudet on hankittu luontevasti normaalin ikäkauden kasvun saattelemana, on tästä suurta etua. Toki frisbeegolfin kannalta hyödylliset fyysiset ominaisuudet voidaan saada myös muutoin kuin itse frisbeegolfia harrastamalla. (Hirsillä muuten on aktiivipelaajan tausta pesäpallon puolelta – frisbeegolf löytyi vasta aikuisempana.) Frisbeegolfin – aivan kuten minkä tahansa lajin – huipulle pääsyä kannattaa tavoitella monipuolisen liikunta- ja urheiluharrastamisen siivittämänä.

Mutta entäs se tarkkuus ja henkinen puoli? Sipulihommat? Pääkoppa? Tunteiden hallinta? Peliäly? Väitetään, että asiantuntijaksi oppiminen kestää noin kymmenen vuotta. Kuinka kauan kestää oppia oma (ja muiden) pelityyli ja sen vaikutukset tunteisiin? Ja sitten vielä niiden tunteiden vaikutukset fyysiseen suorittamiseen ja päätöksentekoon. Miten onnistuu itsensä motivointi, innostaminen ja rauhoittaminen? Kuinka tehdä suunnitelmia eri tilanteisiin ja toteuttaa ne tilanteen vaatimalla ja sallimalla tavalla?

Frisbeegolfissa valtaosa pelaajista on oppinut tämän kaiken itsenäisesti. Valmennuskulttuuri on vasta viime vuosina tullut mukaan lajiin, eikä se vieläkään näy juuri ulkopuolisille. Frisbeegolfin oppimisessa on ollut hurjan suuri rooli sillä, millaisten palaajien peliä on päässyt seuraamaan ja kenen kanssa on heittänyt. Kisakavereilla, seurakavereilla ja tiimillä voi olla valtaisa vaikutus.

Tässä Hirsin kommentit tiimin parikymppisistä pelaajista, joilla fyysiset ja henkiset ominaisuudet ovat kypsyneet noin kymmenkunta vuotta (osalla selvästi ylikin) – ollaan siis tavallaan prime time -ajalla. Pohditaanpa siis niitä henkisiä ominaisuuksia.

Samuel Hänninen on ensinnäkin mukava heppu, mutta myös erittäin innostunut ja määrätietoinen urheilija. Heidi Laine on ystävällinen, huomioonottava, vastuullinen ja rehellinen urheilija. Hän suunnittelee ja toteuttaa tekemisensä tarkasti ja täsmällisesti. Väinö Mäkelä on päättäväinen ja pedanttinen harjoittelija. Vain täydellisyys kelpaa ja hänellä on malttia sekä taitoa tavoitella tähtiä.

Riku Vink on taitava, rauhallinen ja vakaa, kuten moni Rikun pitämistä kiekoistakin. 😉 Mikäli vaatimattomuus olisi ihminen, hän olisi Jesse Nieminen. Jesse puurtaa ja harjoittelee monipuolisesti. Hän on urheilun saralla todellinen monilahjakkuus, josta kannattaa ottaa mallia, pohtii Hirsimäki.

Mukava, innostunut, määrätietoinen, ystävällinen huomioonottava, vastuullinen, rehellinen, tarkka, täsmällinen, päättäväinen, pedantti, maltillinen, rauhallinen, vakaa, vaatimaton, monipuolinen… näillä ominaisuuksilla päästään hyvään alkuun!

Entäs ne fyysiset huippuominaisuudet?

Samuel on toki yksi pisimmälle heittävistä suomalaisista kiekkolingoista. Riku, Väinö ja Niko eivät kauas jää. Mutta kaikki parikymppiset tiimiläiset ovat erittäin urheilullisia, joiden huippusuoritukset eivät jää kiinni fyysisistä ominaisuuksista. Tavoitteelliseen treenaamiseen sisältyy myös systemaattinen fysiikkavalmennus. Jatketaan siis vielä positiivisten ominaisuuksien kaivelua…

Niko Rättyä on rento kaveri, olen tuntenut hänet jo pitkään. On ollut mahtavaa seurata sivusta kun Niko on kasvanut frisbeegolfin parissa aikuiseksi. Niko näyttää, miltä frisbeegolfin pitää tuntua – nautinnolliselta. Mielestäni myös Heidin olemuksesta paistaa ilo ja nautinto omaan tekemiseen, analysoi Hirsi.

Hyvään pelaajaan ja tiimikaveriin tiivistyy jotain sellaistakin, joka liittyy ominaisuuksien lisäksi persoonaan ja siihen, että on yksinkertaisesti oltu samassa porukassa jo melko pitkään.

-Jokainen haluaa tiimiinsä Teemu Nissisen kaltaisen pelaajan, joka tuntee kaikkien vahvuudet ja heikkoudet ja osaa auttaa jokaista hänen omalla vaatimallaan tavalla. Teemulla on kyky luoda uskoa jokaisen tiimipelaajan taitoihin. Hän tuntee jokaisen pelaajan kaikki kiekot ja miten ne lentävät. Ja sitten tietty Leo the Champ. Jostain kumman syystä Leo Piironen yleensä aina voittaa. Leo oli oma henkilökohtainen motivaattorini ja treenikaverini kun aloitin lajin, paljastaa Janne.

…tuntee vahvuudet ja heikkoudet, osaa auttaa, luo uskoa, motivoi, treenikaveri… ja voittaa! Näillä henkisillä ominaisuuksilla on marinoitu Team Powergripin parikymppisiä pelaajia.

PG

Kapteenin kuvailemana (osa 1 ) täällä!

Seuraa meitä